Euroopan komissio edelläkävijänä vaikuttajaviestinnän avoimuudessa



Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon vaikuttajaviestinnän toimijoiden vallankäytöstä ja heidän roolistaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Vaikuttajaviestinnän, kansankielellä lobbauksen, maine tuntuu monesti kuitenkin perustuvan ainakin osin vääriin mielikuviin. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, mistä työssä todella on kyse: suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnallisten toimijoiden aktiivisemman vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen lisäämisestä.

Omana toimipaikkanani on Bryssel, jossa vaikuttajaviestinnän asiantuntijat ovat luontainen osa päätöksentekojärjestelmää. Täällä kukaan ei edes oleta, että kaikilla yrityksillä ja järjestöillä olisi lähtökohtaisesti omia resursseja olla jatkuvasti läsnä seuraamassa päätöksentekoa ja aistimassa liiketoimintaansa vaikuttavia hiljaisia signaaleja. Samoin kukaan ei oleta, että poliitikkojen tai valmistelevien virkamiesten tulisi olla lähtökohtaisesti tietoisia kaikista vaikutuksista, joita valmisteltavalla lainsäädännöllä on eri toimijoille ympäri Eurooppaa. Vaikuttajaviestinnän neuvonantajat ovat täällä päättäjien ja virkamiesten sekä yritysten ja järjestöjen yhteistyökumppaneita, jotka avustavat toimijoita kohtaamaan toisensa ja lisäämään tietämystä, joko liiketoiminnallisesti tai maantieteellisesti – parhaimmassa tapauksessa sekä että.

Järjestöt ja yksittäiset suuret yritykset ovat luonnollisesti aktiivisimpia toimijoita niin täällä kuin Suomessakin. Milttonin kaltaiset toimijat ovat tukena moninaisten politiikkasektoreiden seurannassa, oikeanlaisten viestien rakentamisessa ja neuvonantajina siinä, kuinka viesti viedään eteenpäin oikealle taholle oikeaan aikaan. Pystymme auttamaan myös niitä, joilla ei ole resursseja tai tarvetta omalle pysyvälle henkilökunnalle Brysselissä, vaan tärkeintä on saada oma viesti perille oikealle joukolle keskeisiä päättäjiä.

Keskustelu vaikuttamisen avoimuudesta on aktiivista kaikkialla Euroopassa, ja Euroopan komissio onkin päättänyt olla eturintamassa lisäämässä avoimuutta päätöksenteossa. Tämän vuoden alusta alkaen kaikkien toimijoiden, jotka mielivät tavata komissaareja, heidän kabinettejaan tai johtavia virkamiehiä, on oltava mukana avoimuusrekisterissä. Rekisteristä näkyy, keitä vaikuttamaan pyrkivät henkilöt ovat, keitä ovat heidän taustatahonsa ja millaisia ovat toimistojen taloudelliset sidonnaisuudet heidän asiakkaisiinsa. Viestintä- ja konsulttitoimistojen lisäksi myös kaikkien yksittäisten toimijoiden, niin yritysten kuin järjestöjen, on oltava mukana rekisterissä. Samaan aikaan kaikki tapaamiset ovat näkyvillä internetissä niin, että kaikki voivat seurata, keitä päättäjät tapaavat ja millä agendalla. Tällä hetkellä pohditaan tulisiko tapaamisten agendaa avata entisestään nykyisen otsikkotason lisäksi.

Muissa EU:n toimielimissä rekisteröityminen ja tapaamisten julkaisu eivät vielä ole pakollisia, mutta erityisesti parlamentissa monet poliitikot tekevät tätä jo oma-aloitteisesti. Komissio on päättänyt, ettei se toistaiseksi tee avoimuusrekisteristä lakialoitetta, vaan luottaa vapaaehtoisuuteen. Samalla komissio kuitenkin muistuttaa, että mikäli vapaaehtoisuus ei johda toivottuihin tuloksiin, valmius aloitteen tekemiseen tarvittaessa nopeassakin aikataulussa on olemassa.

Keskustelua on ollut paljon myös vaikuttajaviestinnän avoimuudesta, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus olla paremmin perillä asioiden ja toimijoiden vaikutussuhteista sekä sidonnaisuuksista. Ei riitä, että me vaikuttajaviestinnän toimistot olemme avoimia omista toimistamme, vaan todellinen avoimuus vaatii toimia myös asiakasyrityksiltä sekä päättäjiltä. Brysselissä ensimmäinen neuvomme asiakkaillemme on liittyä avoimuusrekisteriin, vasta sen jälkeen voimme alkaa suunnittella tapaamisia keskeisten päättäjien kanssa. Suomessakin olisi jo aika päästä vanhoista mielikuvista ja huomata, että vaikuttajaviestintä on osa demokraattista päätöksentekoprosessia. Toimiakseen demokratia vaatii avoimuutta, ja avoimuus lisää luottamusta.


    Mattikuva2

    Matti Rantanen on EU-vaikuttajaviestinnän asiantuntija Milttonin Brysselin toimistolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen ovat hänelle sekä työ että harrastus.

    Twitter: @matti_rantanen

    12 June 2015