Vastuullisuusraportoinnin trendit – integroitua, olennaista ja jatkuvaa viestintää



Parhaillaan yrityksissä puurretaan ahkerasti piakkoin julkaistavien vuosiraporttien parissa. Oman työn tiimellyksessä moni saattaa pohtia, mitä kollegat muissa yrityksissä tekevät eli millaisia raportteja tulemme kevättalven kuluessa näkemään?

Ensinnäkin merkillepantavaa on se, että viime vuoteen verrattuna hieman useampi yritys on päättänyt siirtyä integroidun raportoinnin malliin tai ainakin ottaa varovaisia ensiaskeleita sen suuntaan.

Kehitys on mielenkiintoinen, koska integroitu raportointi ei ole Global Reporting Initiativen (GRI) kaltainen teknisluonteinen ohjeisto, vaan voi edellyttää merkittäviäkin muutoksia yrityksen sisäisissä toimintaprosesseissa ja kulttuurissa: Integroitu raportointi lähtee liikkeelle integroidusta ajattelutavasta, jossa ei-taloudelliset asiat kytkeytyvät yrityksen taloudelliseen tulokseen ja suorituskykyyn. Tarvittavien tietojen kerääminen vaatii paitsi tehokkuutta sisäiseltä viestinnältä, myös tiivistä yhteistyötä yrityksen eri toimintojen kesken.

Integroitu raportointi haastaa yritysraportoinnin perinteistä ajattelutapaa, jossa fokus on menneessä. Aiempien tapahtumien sijaan integroidussa raportoinnissa keskitytään yrityksen tulevaisuuden arvonluontikykyyn. Niinpä tähän malliin lähteviltä yhtiöiltä vaaditaan myös uskallusta arvioida rohkeasti tulevaisuuden näkymiä.

Raportointivuodelle leimallisia trendejä ovat myös suunta kohti Global Reporting Initiativen G4 –ohjeistoa sekä olennaisuuden merkityksen korostuminen.

Kuten integroidussa raportoinnissa, myös G4-raportointiohjeistossa painotetaan aikaisempaa enemmän olennaisuuden määrittelyä. Ohjeiston rakenne ja logiikka on pyritty rakentamaan siten, että se huomioi entistä paremmin olennaisuusanalyysin tulokset raportin sisällössä. G4-ohjeistoa on sovellettava kaikissa vuoden 2015 jälkeen julkaistavissa raporteissa, jotka on laadittu GRI-ohjeiston mukaisesti.

Lisäksi monissa yrityksissä pohditaan myös yritysten ei-taloudellisen tiedon raportointia koskevaa EU:n direktiiviehdotusta. Sen myötä vastuullisuusasioiden raportoinnista tulee pakollista pörssiyhtiöille, joiden henkilömäärä on yli 500, yrityksen liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai yrityksen tase yli 20 miljoonaa euroa. Direktiivillä halutaan lisätä yritysten tiedottamista ympäristöön, työntekijöihin ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvistä asioista sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, korruptioon ja lahjonnan torjuntaa koskevista asioista. Raportointivelvoite tulee voimaan tilikaudella 2017.

Pakollinen raportointi valmiiksi annetuista teemoista voi olla ongelmallista, sillä se ei huomioi yritysten erilaisia toimialoja ja liiketoimintaympäristöjä. Näin se voi kaventaa yritysten mahdollisuutta keskittyä raportoimaan oman toimintansa kannalta olennaisista vastuullisuusasioista. Toisaalta suuntaus yhdenmukaisuuteen voi johtaa vastuullisuusraporttien aiempaa parempaan vertailtavuuteen.

Kolmas keskeinen asia on yritysten pyrkimys siirtyä kerran vuodessa julkaistavista raporteista jatkuvan viestinnän malliin. Eri sidosryhmien odottaessa yrityksiltä jatkuvaa informaatiota, on suuntaus luonteva.

Nopean viestinnän trendin vahvistumisesta kertoo myös yritysten vahvistunut halukkuus hyödyntää verkon julkaisumahdollisuuksia yhä innovatiivisemmilla tavoilla. Aiempaa tärkeämmäksi seikaksi on muodostunut se, millä tavalla raporttien sisältämät ydinviestit kerrotaan eri sidosryhmiä kiinnostavalla ja kekseliäällä tavalla. Piakkoin julkaistavien raportointikokonaisuuksien yhteydessä tullaankin näkemään yhä enemmän esimerkiksi videoita ja animaatioita.


    16 Jan 2015

    Writer: Peppiina Ahokas

    Advisor, corporate responsibility

    Twitter: @PeppiinaA